24.11.2016

Seinäjoen Sedun salaattipajoissa syntyi ripeästi mieluisia salaatteja

Syksyn aikana Seinäjoen koulutuskeskus Sedun kolme eri opiskelijaryhmää on tutustunut aistilähtöisesti ruokaan ja siihen, miten eri aisteilla kiinnitämme huomioita ruokailuun. Projektin päätös syksyn osalta on kullakin ryhmällä ollut salaattipaja, jossa tarjolla olevista raaka-aineista on saanut työstää mieluisen salaattiannoksen. Annoksen koko, sisältö ja tarjoiluastia on valittu kunkin opiskelijan mieltymyksen mukaan.

Erityistä huomiota pyysimme kiinnittämään porkkanaan, tuohon koululounaan salaattiosaston perusraaka-aineeseen, joka useasti löytyy salaattipöydästä raasteena. Pyysimme opiskelijoita työstämään porkkanaa mieluiseen muotoon salaattiannokseensa, jos porkkanaa tykkää syödä. Mieluisissa salaateissa porkkana taipuikin moneen uuteen muotoon!

Essut ja myssyt ovat rohkeasti löytäneet tiensä niin logistiikanopiskelijoiden kuin VALMA-ryhmänkin opiskelijoiden päälle. Salaattitehtävä olikin horaca-opiskelijoille varmasti erityisen helppo!










3.11.2016

Kajaanin tuotekehityspajat tuottivat uusia makuja ja kokemuksia

Kainuun ammattiopistossa tänä syksynä Nuheviman aiheena oli tuotekehitys ja neljän työpajan sarja päättyi viimesteltyihin annoksiin ja uuden reseptiikan kirjoittamiseen. Toimintaan Kajaanissa tutustui myös YLE Kainuu, jonka jutut voi käydä katselemassa ja kuuntelemassa alla olevista linkeistä:

Yle uutisten verkkosivuilla

YLE Areenassa Yle Pohjois-Suomen alueuutisissa


Annokset siirtyvät seuraavaksi Kajaanin Mamsellin ammattikeittiön väelle, jossa ne muunnetaan vielä koulun lounasruokalan mittakaavaan. Marras-joulukuussa annoksia pääsee maistelemaan Vimpelin toimipisteen asiakkaat ja lopulta tiedetään äänestyksen jälkeen mikä annoksista tulee olemaan KAOn nimikkoruoka-annos! Ehdokkaat ovat siis Härkis-pastavuoka, Nyhtökaura-tortillat, Bataatti-porkkanasosekeitto Mifu-lisällä sekä Härkäpapu-moussaka. Annosten nimet ovat vielä opiskelijoiden työstettävänä ja julkistetaan tarjoilupäivänä.

31.10.2016

Ruokaverstaalla tutustuttiin kasviproteiineihin

Seinäjoella ja sen lähikunnissa toimivalla Ruokaverstas-projektilla on ollut pitkin syksyä hyvin ajankohtaisia työpajoja koskien kasviproteiineja. Viimeksi Ruokaverstaassa on tutustuttu samoihin kasviproteiinivalmisteisiin, mitä on käsitelty myös Nuheviman tuotekehitysmenetelmässä tänä syksynä Kajaanissa Kainuun ammattiopistolla. Työpajassa on testattu miten Härkis, Nyhtökaura, Mifu tai Oumph! taipuu tuttuihin arkiruokiin.

Voit lukea Ruokaverstaan blogista esimerkiksi minkälaisia energia- ja ravintoainemääriä tuotteissa on - myös verrattuna mm. broilerin rintaleikkeeseen tai naudan jauhelihaan.

Myös Nuhevimassa olemme käsitelleet näiden tuotteiden käytettävyyttä opiskelijoiden kanssa tuotekehityksen alla oleviin annoksiin. Kajaanin tuotekehityksen seuraavia kuulumisia voi lukea täältä. Marraskuun alussa kehitystyö saadaan päätökseen ja uudet tuunatut annokset esitellään yleisölle ja pääsevät maistatukseen KAOn opiskelijaruokalassa.

17.10.2016

Kasvikset tutuksi jo nuorena - parannettavaa löytyy etenkin poikien ruokailutottumuksista

Tuore väitöstutkimus löysi paljon parannettavaa etenkin poikien ruokailutottumuksista  (HS 17.10.2016).

"Hedelmien ja kasvisten saantisuositus lapsille on kuusi reilua kourallista päivässä, mutta suomalaislapset jäävät tavoitteessa puolitiehen. Asia ilmenee valtiotieteiden maisteri Elviira Lehdon tuoreesta väitöksestä. Lehto havaitsi, että kasvikset ja hedelmät maistuvat paremmin tytöille kuin pojille.
– Poikien kohdalla kyse on pitkäaikaisesta makumieltymysten kehityksestä. Siksi on syytä pitää huolta heidän kasvisten syönnistään, etteivät erot tästä vielä kasva ja asenteet muotoudu kielteisiksi.

Lehto tutki 11-vuotiaiden koululaisten kasvisten ja hedelmien syöntitottumuksia kymmenestä Euroopan maasta kerätyn aineiston pohjalta. Pro Greens -projektin aineisto oli kerätty vuosina 2009–2010. Mukana oli 8 159 koululaista, joista 934 oli suomalaisia."

Tutkimuksen mukaan hedelmien ja kasvisten syöntiin kannustavilla interventioilla oli ainoastaan hedelmien syöntiä lisäävä vaikutus. Intensiivinen interventio lisäsi lasten tietämystä hedelmien ja kasvisten saantisuosituksista ja vaikutti myös heidän makutottumuksiinsa – hedelmistä pidettiin intervention jälkeen enemmän.

Lue lisää Helsingin Sanomien jutusta täältä 
sekä
Helsingin yliopiston sivuilta täältä 

29.9.2016

Nyhdä kaurasta, tartu härkäpapua sarvista..

Moussaka, broilerpastavuoka, bataatti-porkkanasosekeitto sekä tortillat saavat uutta potkua kainuulaisten nuorten käsittelyssä, kun Kainuun ammattiopistossa kehitetään uusia nimikkoruoka-annoksia koulun opetuskeittiössä syksyn 2016 aikana.

Tuotekehitysprosessi käynnistettiin ensin tutustumalla koulun omaan lounaslistaan ja keskustelemalla mieliruoista ja tietenkin myös niistä vähemmän miellyttävistä ruoista.  Mikä maistuu, miltä tuoksuu, tuntuuko suussa mukavalle ja mitä ei ole koskaan maistanut. Samalla ideoitiin omia muita ruokatoiveita, mitä opiskelijat haluaisivat päästä toteuttamaan. Pohjatöiden jälkeen valinnoiksi päätyi uutena listan ulkopuolelta moussaka ja tortillat, listan suosikkiruoka broilerpastavuoka, sekä keitoksi helposti muunneltava bataatti-porkkanasosekeitto.

Mutta eipä tässä vielä kaikki: syksyn teemana projektilla on käsitellä uutuustuoterintamalla kovassa nousussa olevia kasviproteiinipohjaisia tuotteita. Härkis, härkäpapurouhe ja nyhtökaura sekä maitopohjainen MiFu löytävät siis kukin tiensä näihin annoksiin, maistellen ja vertaillen mikä sopii mihinkin - vai sopiiko?  


Reseptiikan tutkimista ja säätämistä
Ensimmäisen vuoden hotelli-, ravintola- ja catering-alan opiskelijat eivät olleet vielä montaa keittiötuntia essut päällä pyörineet, kun pääsimme tarjoamaan tuhdin teoriapaketin kasvisten kemiasta ja kypsennyksestä keittiöjakson alkuun. Ensimmäisessä työpajassa teimmekin suoraan täysin lihattomat versiot: Moussakan kastikkeessa jauhelihan sijaan käytimme härkäpapurouhetta, tortillat saivat MiFun meksikolaisen mausteversion täytteeseensä ja broilerpastavuoassa lihan sijaan hyödynnettiin soijarouhetta.  


Vastaanotto valmiilla annoksilla oli kahtiajakautunutta: osa piti moussakasta (joka muutenkin kaikille täysin uutena ruokana hieman kummeksutti), pastavuoka oli jopa parempaa rakenteeltaan kuin koulun normaali broilerversio, mutta sosekeitto ei ihan vielä löytänyt sileän pehmeää rakennetta, joka siinä olisi voinut olla. Valmiita reseptejä myös muokattiin jo nyt lennosta uusien raaka-aineiden käytön myötä: moussakan kastike suorastaan huusi lisämakua ja sitä saatiin mukavasti paseeratusta tomaatista.

MiFu toimi ainakin omasta mielestä mainiosti tortillatäytteessä, mutta jo valmiiksi maustettu MiFu lisättynä reseptin mausteilla oli aika tulinen kokonaisuus. Maistamista ruoanlaiton yhteydessä täytyisi siis vielä rohkaista ja uusien makuyhdistelmien kehittämistä suoraan reseptinluvun sijaan. (tästä tietenkin opetushenkilökunta voi olla eri mieltä, mutta otetaan projektin piikkiin hieman lisävapauksia..)

Versio 2.0 ja lisää uusia raaka-aineita
Nyhtökauran hankinta tuntuu olevan nykypäivän luonnonvalintaa metsästyksen tapaan, eli se löytää ja saa, kuka nopeimmin ehtii kaupan tiskiltä sen napata toimituspäivänä. Projektipäälliköllä kävi tällä kertaa tuuri ja Nyhtikset sekä Härkikset matkasivat Tampereelta asti Kajaaniin testaukseen. Toisena työpajapäivänä, viikon tauon jälkeen ideat annoksista kehittyivät edelleen, kun aloitimme taustatietojen läpikäynnillä niin Nyhtökaurasta, Härkiksestä ja MiFusta. Mitä ne nyt oikein ovat ja mihin annoksiin ne sopisivat parhaiten?

Kokemusta rikkaampana teimme vähintään kaksi versiota kustakin annoksesta:
Nyhtökaura-tortillat (Nyhtiksen makuna tomaatti-savupaprika-persilja)
Jauheliha-tortillat
MiFu-tortillat (original MiFu)

Härkis-moussaka
Jauheliha-moussaka

Nyhtis-pastavuoka (kaffir lime-inkivääri –sesam)
broilerpastavuoka

Bataatti-porkkanasosekeitto a) inkivääri-juustokumina-timjami-sitruunanmehu b) paprika-curry-tuore basilika mausteversioilla. Lisukkeena paistettua original MiFua.

Osaaminen kasvaa vain tekemällä ja keittiössä olikin jo huomattavasti reippaampi meno. Nyhtökaura ja Härkis saivat paistinpannuilla uutta ulottuvuutta, maistelua tapahtui enemmän ja rohkeus kasvoi annoksien testauksen suhteen selkeästi. Lopputulokset olivat tällä kertaa astetta jalostuneempia myös tekniseltä toteutukselta: moussaka mehevää ja maistuvaa, sosekeitto samettisen pehmeää ja tortillalättyjen muoto muuttui ja ne pysyivät mehevinä edellisviikon kuivahkojen versioiden sijaan.

Loppukeskusteluissa emme saaneet vielä kovin syvällisiä analyysejä nuorilta eri raaka-aineista, mutta katsoimme saavutukseksi jo sen, että useammat maistelivat tuotteita kunnolla ja yleisin kommentti oli ”ihan ok” ja ”söisin kyllä jos tarjottaisiin, mutta ei mitenkään ihmeellinen”. Eli täystyrmäystä ei tullut kunnolla  millekään uutuustuotteelle, mutta kyllä selkeäksi suosikiksi silti nousi Nyhtökaura maun ja rakenteen vuoksi.

Voineekin pohtia, että totuttelemalla, testailemalla eri ruoissa - ja ehkä myös vähän salaa hivuttamalla -härkäpapu- ja kauratuotteista on varteenotettavaksi kisaajaksi oppilaitosten lounaslistalle muiden proteiinien rinnalle. Toinen asia on tietenkin raaka-aineiden hinta, mutta ainakin useasti hieman ”oman onnensa nojaan” jäävät kasvissyöjät saanevat lautasilleen yhä monipuolisempia ruokia kuin sekasyöjätkin.

Annosten kehitysmatka vielä jatkuu pienen tuumaustauon jälkeen. Marraskuussa nähdään, mitkä versiot ja annokset päätyvät Fox Mamselli Vimpelin ruokalistalle kaikkien maisteltavaksi. Tuleeko tästä tortillojen ja pastavuoan kaksintaistelu, tuleeko munakoisonvärinen yllättäjä takavasemmalta vai voittaako pirteä oranssi soppa syksyn pimeydessä?


Ps. Härkis korjaantuu puhelimen autocorrect-toiminnolla muotoon ”järkisyy”. Kerrankin osuva muunnos! :)

12.9.2016

Syksyn työpajat hyvässä vauhdissa - uusi makuja luvassa

Nuhevima-projektin syksyn 2016 työpajat pitkin Suomea ovat jälleen hyvässä vauhdissa. Kainuun ammattiopistossa on käynnistelty tuotekehitystä uuden koululounaan muodostamiseksi ja syksyn aikana päästään maistelemaan myös mukavia uutuustuotteita.

Seinäjoella Sedussa tutustutaan kolmen eri opiskelijaryhmän voimin aistilähtöisesti ruokaan ja tuunataan omia mieluisia salaattiannoksia. Eurajoella saadaan kaikille ensimmäisen vuoden lukiolaisille rautaisannos kasvis- ja hävikkitietoutta evääksi tuleviin opintoihin.

Syksy on siis herkullisimmillaan niin opetuskeittiöissä kuin luonnossa, joten nautitaan antimista ja kokeillaan uusia makuja yhdessä!

12.8.2016

Tukevatko aistilähtöiset menetelmät terveellisten ruokailutottumusten oppimista?



Nuhevima -projektissa on nyt reilun vuoden verran suunniteltu ja testattu kolmea erilaista kasvisten menekinedistämisen menetelmää toisella asteella opiskelevien nuorten parissa. Tutustuminen kasvisten ja hedelmien käyttöön, sekä niiden hyviin ominaisuuksiin niin terveyden kuin ympäristön kannalta on saanut muodon luennoista,  aistilähtöisistä työpajoista sekä tuotekehityspajoista. Projektin tässä vaiheessa on kerätty jo opiskelijoiden omia arvioita hedelmien ja kasvisten kulutuksesta ja makumieltymyksistä, mutta emme voi vielä tehdä johtopäätöksiä eri menekinedistämismenetelmien vaikutuksista.

Eri maissa on kuitenkin aiemmin tutkittu ja testattu erilaisilla menetelmillä lasten ja nuorten ruokailutottumusten muutoksia ja suhtautumista kasviksiin.  On myös pohdittu millä eri näkökulmilla tai motivointikeinoilla päästään parhaimpiin tuloksiin eri ikäisten lasten kohdalla. Olisiko aistilähtöisissä menetelmissä ja erityisesti muissa kuin makuaistiin perustuvissa keinoissa ratkaisu?  Onko tutustuminen uusiin ruokiin parempi aloittaa esimerkiksi käsin koskettelemalla ilman syömistä vai tulisiko vauvat tutustuttaa ensin tuoksujen avulla kasviksiin? Auttaako tuttuuden tunteen luomisessa jokailtaiset satuhetket kasviskirjan parissa ja madaltuuko sitä kautta kynnys maistaa uusia makuja? Mitä jos raaka-aineet ovatkin hauskan muotoisia, tai niistä lähtee puraistessa mukava ääni?  Tai maistamiskokeiluista saa pieniä palkintoja?

Nämä ja monta muuta menetelmää on esitelty review-artikkelissa ”Should healthy eating programmes incorporate interaction with foods in different sensory modalities? A review of the evidence” (Paul Dazeley, Carmel Houston-Price, Claire Hill. British Journal of Nutrition (2012), 108, 769–777). Katsauksen perusteella voidaan sanoa, että innovatiivisia ja oivaltavia menetelmiä on tehty jo monessa paikassa, mutta pitkälle meneviä johtopäätöksiä näistäkään interventioista ei olla vielä pystytty tekemään. Tutkimusta ja rohkeita kokeiluja tarvitaan siis lisää.
Useimpien tutkimusten pääpaino on ollut vahvasti pienten lasten ruokailutottumuksissa.  NUHEVIMAn näkökulmasta mielenkiintoista onkin selvittää, miten kokemuksia ja tuloksia voidaan hyödyntää nuoriin aikuisiin – vai voiko niitä? Kuinka pitkäaikaisia vaikutukset ovat eri menetelmissä? Artikkelissa nostetaan myös esille se, että avainasemassa menetelmästä riippumatta on se, että lapset nauttivat osallistumisesta eri aktiviteetteihin. Oppimisen tulee siis olla mukavaa ja hauskaa! Siihen myös me pyrimme.
Meillä kaikilla on oma erilainen ruokailuhistoria. Makuja ja ruokailutapoja on omaksuttu ruokapöytien ääressä niin kotona, kouluissa kuin ystävien kesken. Jotkut meistä vierastavat uusia ruokia enemmän kuin toiset ja omien tottumusten muuttaminen vanhempana voi olla jo hankalaa. Mutta toisaalta makumieltymykset voivat myös muuttua iän myötä: entinen luultu “inhokki” onkin nykyisin lempikasvis. Näin kävi itselleni palsternakan kanssa. Luulin, epäilin, hylkäsin vuosiksi ja sitten eräällä ruokakurssilla sain valaistuksen! Ei tarvinnut kuin maistaa ja voittaa hieman vahingossa omat epäluulonsa, ja ihana raaka-aine löysi tiensä keittiööni.
Nyt on opiskeluvuosi jälleen käynnistymässä ja syksy on perinteisesti uusien alkujen aikaa. Haastammekin tänä syksynä kaikki Nuheviman yhteistyöoppilaitokset rohkeasti mukaan maistelemaan ja löytämään (vaikka vahingossa) uusia lempikasviksia ja hedelmiä!
Mukavaa syksyn alkua projektitiimin puolesta,
Susanna




2.5.2016

Turun aistipajassa valmistui herkullisia salaatteja

Turun ammatti-instituutissa päästiin perjantaina 29.4. tuoreiden ja raikkaiden kasvisten siivittämänä vapun viettoon. Merkonomi-opiskelijat osallistuivat Nuhevima-projektin aistityöpaja II:een koulun omassa opetuskeittiössä.

Opiskelijat saivat koota tarjolla olleista raaka-aineista työstämällä itselleen mieluisan salaatti/kasvisannoksen. Ja tuloksena olikin hienoja, värikkäitä ja maukkaita salaatteja, jotka myös maistuivat kaikille työpajan päätteeksi!

Samalla päästiin tutustumaan kasvisten houkuttelevuuteen käsittelyä muuttamalla, uusiin kasviksiin ja mukaviin salaateissa hyödynnettäviin lisukkeisiin. Samalla koulun keittiö sai tärkeää palautetta nuorilta lounaslinjaston salaattipöydän kehittämiseksi.

Kevään työpajat päättyivät Turun osalta tähän ja syksyllä jatketaan työpajoja jälleen muissa projektin yhteistyökouluissa.

Tässä muutama maistiainen kuvien muodossa:










14.3.2016

Nuoret haluavat laadukasta ja maukasta ruokaa – ruokaa jätetään kuitenkin suhteellisen harvoin

Nuoret syövät kouluruokaa, jos laatu vastaa odotuksia. Lähes puolet NuHeViMa-projektissa mukana olevista, toisella asteella opiskelevista nuorista kertoo jättävänsä ruokaa harvemmin kuin kerran viikossa. Yleisin syy, miksi ruokaa kuitenkin jätetään, on se, että maku tai laatu eivät vastaa odotuksia. Noin 30% vastaajista myöntää kuitenkin sen, että syy ruoan jättämiseen on itsessä: tuli otettua liikaa ruokaa lautaselle. Pääosa ruoasta mitä jätetään, on pääruokaa tai lämpimiä kasvislisukkeita.
 
Tietoisuus ruokahävikistä on kuitenkin vahvaa. Vain 10% vastaajista ei tiedä mitä ruokahävikillä tarkoitetaan ja runsaasti tietoa ruokahävikistä saaneita on lähes viidennes nuorista. Tieto asiasta kulkee nuorille tällä hetkellä parhaiten koulun oppitunnilla, sekä television ja sosiaalisen median/internetin välityksellä. 

Kasvisten syönnin määrää tulisi nuorten vielä huimasti parantaa: ensimmäiseen kyselyyn vastanneista 115 opiskelijasta noin puolet söi vain 1-2 annosta kasviksia päivässä, vaikka suositus on 5 annosta. 

Nuhevima-projektissa kehitetään ja testataan vuosien 2015-2017 aikana kolmea eri kasvisten menekinedistämismenetelmää toisella asteella opiskelevien nuorten keskuudessa Turussa, Seinäjoella, Eurajoella ja Kajaanissa. Projektin koordinoinnista vastaa Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus ja sitä rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriön Ruokaketju-hankkeet.

3.3.2016

Maistuuko parsakaali ja puolukka pahalta?

Saatat olla herkkä maistaja, josta tulee helposti nirso, kuten Heidi Väärämäen juttu Helsingin Sanomissa 3.3.2016 kertoo.

"Oletko ihmetellyt, miksi jonkun on helppo kieltäytyä suklaakakusta ja toisen ei? Yksi syy löytyy geeneistä. Toisten on geneettisesti helpompaa pitää kasviksista ja marjoista, toisten taas makeista herkuista." 

Onko näin, lue lisää  Helsingin Sanomien jutusta, jossa haastateltavana Nuhevima-projektissakin mukana oleva Turun yliopiston dosentti Mari Sandell.