28.9.2017

Onnellisilla porkkanoilla onnellisia ihmisiä

Voivatko kasvikset tuottaa muutakin hyvää kuin maistuvan aterian? Tutkimusten mukaan kyllä. Tämä ja monta muutakin mielenkiintoista faktaa kasvisten terveys- ja ympäristövaikutuksista saatiin Nuhevima-projektin ruoka-aiheisella luennolla Kainuun ammattiopistolla 28.9.2017. Luennon piti Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Raija Tahvonen.

Luento oli osa kolmivuotisen, nuorille suunnatun kasvisten menekinedistämisprojektin toimenpiteitä. Kainuun ammattiopisto on ollut mukana projektissa alusta asti, vuodesta 2015 ja projektin aikana on mm. kehitetty uusia kasvisvoittoisia annoksia Mamselli Vimpelin ruokalistalle, sekä tutustuttu aistilähtöisesti ruokaan.

Kasvisten sisältämistä mikrobeista puhutaan nyt paljon. Useissa tutkimuksissa on jo todettu kasvisten monipuolisista terveysvaikutuksista ja myös kasvisten käytön ja viljelyn lisäämisen positiivisia ympäristövaikutuksia.  Nyt on myös todennettu, että monipuolinen ja runsas kasvisten syönti lievittää masennusta ja ahdistusoireita.  Vaihdetaanko siis mieluummin pillerit vaikkapa porkkanoihin?

Kasviksissa on muutakin terveellistä kuin vitamiinit, kivennäisaineet ja kuidut. Kasveilla on todettu olevan myös samantyyppinen hormonijärjestelmä ja mikrobisto kuin eläimillä ja ihmisillä, ja ne säätelevät kasvin toimintaa. Kasvin hormonit ja bioaktiiviset yhdisteet  näyttävät vaikuttavan myös ihmiseen - joko suoraan tai aktivoimalla suoliston omaa mikrobistoa.  Erityisesti on löydetty mielialaa parantavia yhdisteitä. Tämä herättää myös pohdinnan kasvisten viljelyolosuhteiden merkityksestä: onko luomuporkkana mikrobeiltaan parempi kuin teholannoitettu porkkana ja miten se vaikuttaa meihin ihmisiin? Tästä lienee hyvä jatkaa tutkimuksia ja vähintäänkin kuulostella omakohtaisia kokemuksia!

Puutarhassa möyrijöille on myös oma etunsa: maasta voi saada iholleen mikrobeja, jotka edistävät serotoniinin – eli ns. onnellisuushormonin tuotantoa. Taisivat siis muinaiset kiinalaiset olla oikeassa siinä, että mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito. Eikä sekään ei kovin tärkeää…


Maistuvaa, värikästä syksyä ja nauttikaa satokauden antimista!

25.9.2017

Ruokatoiveet kuuluviin kouluissa

Miten teidän koulussa kysellään opiskelijoiden mieltymyksistä kouluruoan suhteen? Järjestetäänkö mieliruokaviikkoja, toimiiko ruokaraati?

Helsingin Sanomat kertoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluruokakyselystä (HS 25.9.2017) mielenkiintoisia faktoja: yli 23% lukio-opiskelijoista (1. ja 2. vuoden opiskelijat) ja lähes 27% ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista ei syö koululounasta päivittäin.  Positiivista kuitenkin on, että määrä on vähentynyt vuosien saatossa (2011-2017 tarkastelujaksolla).

Lehti oli seurannut Espoolaisen koulun ruokaviikkoa ja hävikkiin päätyneestä ruoasta yli 90% oli tarjoiluastioihin jäänyttä ruokaa. Suuri tekijä ruokahävikin vähentämisessä on siis myös se, että opiskelijat tulevat syömään ruokalaan, ruoka tarjoillaan sopivaan aikaan (kiireettä) ja ruoka on myös nuorille maistuvaa ja laadukasta. Opetushallituksen kouluruokafoorumun visiossa kaikki syövät vuonna 2020 (HS 25.9.2017), joten toimenpiteitä ja hyvin alkanutta kehitystyötä kouluruoan suhteen on kuitenkin hyvä jatkaa.

Aina ruokalajeja ei poisteta suoraan listalta, vaan niihin tehdään muutoksia palautteen perusteella, kuten Tampereella:

"Huonosti menevät ruokalajit ovat usein sellaisia, että ne jakavat mielipiteitä, kuten maksalaatikko, hernekeitto ja mustamakkara. Meillä ruokalajeja ei ole juurikaan poistettu listalta, vaan niitä on kehitetty palautteen perusteella, esimerkiksi kasvisruokiin on haettu enemmän makua”, kertoo Tampereen kaupungin tuotekehitysvastaava Maiju Suvanto." (HS 25.9.2017)

Nuhevima-projektissa pyritään myös monin eri tavoin kuuntelemaan nuorten mieltymyksiä ja toiveita ruoan suhteen - ei ainoastaan pohtimaan kasvisten osuutta ja tarjoilumuotoa kouluruokailun osana. Viimeisen toimintavuoden syksyn lopulla saamme kattavan katsauksen kolmen vuoden ajan tehdyistä seurantakyselyistä, johon on vastannut kaikki projektiin osallistuneet nuoret eri puolilta Suomea.

Alustavissa tuloksissa kuitenkin on jo selkeästi nähtävissä se, että kasvikset eivät erityisesti maistu n. 17-vuotiaille opiskelijoille, sillä kysyttäessä ennen toimenpiteitä noin puolet vastanneista söi ainoastaan 1-2 annosta kasviksia päivässä, vaikka suositus on vähintään 5 annosta. Projektin aikana työpajoissa on kuitenkin saatu loihdittua maistuvia annoksia esimerkiksi kesäkurpitsasta, bataatista tai uusia kasviproteiinivalmisteita yhdistelemällä lempiruokiin kuten tortilloihin.

Lisää uusimman kouluterveyskyselyn tuloksista voi lukea THL:n sivuilta.

13.9.2017

Viikko ruokahävikkiä vastaan

Syksyn tullen vietetään aina valtakunnallista Hävikkiviikkoa. Tänä vuonna viikko on juuri käynnissä 11.-17.9.

Nuhevima-projektissa keskustellaan nuorten kanssa myös ruokahävikistä ja tietoa tulee niin ravitsemusluennolla kuin työpajojen yhteydessä.

Mediassa on tällä viikolla ollut useita juttuja koulujen keinoista vähentää lounaruokalassa syntyvää ruokahävikkiä. Esimerkiksi Riihimäen Eteläisen koulun toimista löytyy YLEn juttua täältä. (YLE 12.9.2017)  .
Siellä on havaittu sama asia kuin lukuisissa nuorten kanssa käydyissä keskusteluissa projektin työpajoissa:

"– Salaattiaineksia ei kannata sekoittaa. Kun jokainen aines laitetaan omaan astiaan, niin kokonaismenekki on parempi ja hävikki pienempi." (YLE 12.9.2017)

Seurataanko teidän oppilaitoksessa tai kotikeittiössä ruokahävikin määrää? Täytyykö biojäteastia liiankin ripeästi?  Minkälaiset niksit ovat tehonneet ja mikä taasen ei toimi? Kerro ja vinkkaa ihmeessä hyvät jutut eteenpäin!

Voit lukea ruokahävikistä ja Hävikkiviikon kampanjasta lisää www.havikkiviikko.fi .

7.9.2017

Syksyn satokausi alkaa myös Nuhevimassa

Projektin viimeisen toimintavuoden syksy alkaa tuttuun tapaan sorvatessa työpajojen aikatauluja yhteistyöoppilaitosten kanssa. Turussa ammatti-instituutin osalta projektityö päättyi jo keväällä, mutta Seinäjoella Koulutuskeskus Sedussa valmistaudutaan laajimpaan testattavaan menetelmään eli tuotekehitykseen peräti kolmen eri opiskelijaryhmän voimin.

Sedussa työn ovat jo käynnistäneen Logistiikan ensimmäisen vuoden opiskelijat pohtimalla omia
mieliruokia ja myös niitä vähemmän tykättyjä ruokia. Puhuimme aloitustapaamisessa myös minkälaisia ruokia heidän mielestään Suomen itsenäisyyden 100v -juhlalounaalla koulussa tulisi syödä - se menu kun on syksyn tuotekehityksen kohteena! 1.12. Seinäjoella päästään siis nauttimaan juhlalounaasta, jota opiskelijat ovat itse olleet mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa. Logistiikan ryhmän lisäksi tuotekehitystyöpajoihin osallistuu VALMA -ryhmän opiskelijoita ja toteutuksesta joulukuussa tulee omalta osaltaan vastaamaan Horaca-opiskelijat, jotka ovat olleet mukana projektissa koko kolmen vuoden ajan.

Kajaanissa tänä syksynä kuunnellaan LUKEn Raija Tahvosen ravitsemusluento ja Eurajoella päästään tutustumaan omiin aisteihin ruokalähtöisten esimerkkien avulla, sekä luomaan kaikkia omia aisteja miellyttävä salaattiannos.

Syksyn aikana saadaan siis jälleen hieno katsaus nuorten, eri alojen opiskelijoiden makumieltymyksiin eri puolilta Suomea. Loppusyksystä vuorossa on koko projektin annin tutkailu ja tulosten yhteenveto. Siihen saakka kuitenkin reissataan ja tehdään töitä yhdessä hyvien makujen parissa!

14.8.2017

Kouluhedelmäjärjestelmä voimaan 1.8.2017

Kotimaiset kasvikset ovat juuri nyt parhaimmillaan, joten samalla on hyvä päivittää hyviä uutisia niiden osalta myös koulumaailmaan. 

Euroopan unionin koulumaitojärjestelmä ja kouluhedelmäjärjestelmä yhdistyvät 1.8.2017 alkaen koulujakelujärjestelmäksi. Tähän liittyen nykyiseen koulumaitojärjestelmään tulee muutoksia ja myös kouluhedelmäjärjestelmä tulee käyttöön Suomessa. Kouluhedelmäjärjestelmän tukikelpoisia tuotteita ovat herne, kurkku, lanttu, porkkana, tomaatti, herukat, mansikka, mustikka, puolukka ja omena sekä näiden luomuversiot. Tukea maksetaan peruskouluissa oleville lapsille 1.8.–30.9.2017 aikana 10 perättäisen päivän ajanjakson aikana toimitetuille tuotteille.

Lisätietoa asiasta MMM:n tiedotteessa.
(Lähde: Maaseutuvirasto)

NuHeViMa -projekti alkaa olla myös loppusuorallaan ja tuloksia kootaan yhteen tämän vuoden loppuun mennessä. Syksyllä on vielä edessä kolmessa oppilaitoksessa erilaisia työpajoja: Seinäjoella tuotekehitystä Itsenäisyyspäivä-lounaan merkeissä, Eurajoella aistilähtöisiä salaattityöpajoja ja Kajaanissa on luvassa rautaisannos tietoutta luennolla.

Oikein maistuvaa syyskauden alkua!

27.4.2017

Kasvisvoittoiset ruoat saivat potkua datanomien käsittelyssä


”No huh huh, vähänkö tulista!” 

 Uskoisitteko, että itsetehty kasvissosekeitto tai ratatouille eli ranskalainen kasvispata saavat datanomiopiskelijat haukkomaan henkeä – joko ihastuksesta tai poltteesta? 

Nuheviman työpajoissa Turun ammatti-instituutissa on päästy jo siihen vaiheeseen, että maku- ja rakennepaletit kehitettävien annosten suhteen alkavat muotoutua. 

Työpajan teoriaosuudessa ennen vappua käsiteltiin kypsennyksen vaikutusta kasviksissa olevaan veteen, eli miten porkkanasta tulee välillä niin lötkö ja mitä eroa on kasvi- ja lihasolulla. Hopian Anun tiiviin tietopaketin jälkeen olikin koeponnistuksen vuoro erilaisten ratatouille-versioiden kanssa.  

Välipalaksi maisteltiin kuivattua porkkanaa ja palsternakkaa, jotka ensihämmästelyjen jälkeen tekivät hyvin kauppansa.. vähän kuin salaa..


Kehittelyssä oleva Härkis-tortilla sai jo sen verran kannatusta edellisellä kerralla, että päätyi koulun ruokalistalle jo etunojassa! Vappulounaalla Kellonsoittajankadun toimipisteessä kasvisruokailijat pääsevät jo testaamaan makukokonaisuutta ja ryhmä odotteleenkin herkällä korvalla palautetta!

 

Iloista ja maukasta Vappua!

10.4.2017

Sopan salaisuudet ja muuta kasvisvoittoista ruokaa

Nuheviman tuotekehityksessä Turussa päästiin mukavasti liikkelle, kun työpajan aluksi selvitettiin kasvissosekeiton salaisuuksia syömällä.

Kasvissosekeitto tuntuu olevan useassa koulussa nuorten "ei niin suosittujen ruokien" listalla. Päätimme Hopian Anun kanssa tarttua entistä hanakammin haasteeseen ja pureutua siihen, miksi keitto ei maistu nuorille.

Teimme Turun ammatti-instituutin keittiöpalvelupäällikkö Sari Salmio-Nurmisen avustuksella etukäteen valmiiksi sosekeiton porkkanasta, bataatista ja perunasta maisteltavaksi työpajan kärkeen. Pidimme rakenteen ja mausteet tarkoituksella hyvin yksinkertaisina, jotta pääsisimme sosekeiton perusolemukseen ja mahdollisiin kehittämisideoihin hyvin kiinni.

Opiskelijat maistelivat, haistelivat, arvioivat väriä ja rakennetta sekä suutuntumaa keitosta. Makua kaivattiin lisää ja työpajan aikana kolme jäseninen ryhmä perehtyikin maustehyllyn valikoimaan ja testaili erilaisia makuyhdistelmiä. Kaikille lopulta pääsi kokeiltavaksi chili-ruohosipuli-tilli -kombinaatio niin vahvana kuin laimeampana versiona.  Seuraavassa työpajassa testaillaan vielä lisää vaihtoehtoja ja perehdytään paremmin maustamiseen ja mittaamiseen.

Ensimmäisessä työpajassa käynnisteltiin omien toiveiden mukaisesti valmistettuja ruokia ensimmäisen tapaamiskerran mieliruokien ja ei-niin-mieluisten ruokin pohjalta. Yhdessä keittiöpalveluiden kanssa kehittelyyn päätyivät tortillat ja ratatouille kasvissosekeiton lisäksi.

Pienissä tiimeissä testattiin miten nyhtökaura ja Härkis toimivat erimuotoisten tortilla-annosten teossa,  sekä kuinka erilailla ja erilaisista raaka-ainekokonaisuuksista ratatouille voidaankaan koota. Kauan ei opetuskeittiössä hiljaista hetkeä ollut, kun koko ryhmä pääsi toteuttamaan kasvisvalikoimasta omia annoksiaan. Työpajan päätteeksi hyväksyviä nyökkäyksiä sai erityisesti Härkis-tortillat, jotka saattavat päätyä koulun ruokalistalle jo vappuviikon ruoaksi!

Seuraava työpaja huhtikuun lopussa jatkaa hyvin alkaneella linjalla ja pohdimme tarkemmin mm. veden käyttäytymistä kasviksissa kypsennyksen aikana ja testailemme lisää ratatouillen erilaisia kokonaisuuksia lämpimiksi kasvislisäkkeiksi eri ruoille.

7.3.2017

Mitä kotitekoinen ruoka nykyaikana on ja onko "homemade" ruoka aina terveellisempää?

Muun muassa näihin kysymykseen esitettiin erilaisia näkemyksiä viime viikolla Lontoossa pidetyssä, toista kertaa järjestetyssä COOK & Health scientific symposiumissa. Basque Culinary Centerin ja University of West Londonin järjestämässä tapahtumassa oli mielenkiintoisia puheenvuoroja ja
tutkimusesittelyitä aihepiirin eri näkökulmista.

Mielenkiintoisinta oman projektin kannalta oli tutustua vastaaviin ruokatietoisuutta ja kasvisten menekinedistämistä sivuaviin eurooppalaisiin hankkeisiin. Mm. Ranskassa käynnissä oleva EducAlim -ruokakasvatusprojekti lasten kasvistenkäytön lisäämiseksi oli erityisen kiintoista ja projektia esitelleen Mohamed Merdjin kanssa keskustelimme tietovaihdosta hankkeiden edetessä. Ainakin meillä olisi paljon opittavaa vielä sosiaalisten ja kulttuuristen näkökulmien paremmassa huomioimisessa puhuttaessa ruokakulttuurista ja ruokakasvatuksesta!  Ruoanlaitto ja uusiin ruokiin tutustuminen yhdessä voivat vaikuttaa vahvasti ruokailutottumuksiin - joka myös on Nuheviman tavoitteena ja yhtenä menetelmänä.

Oma puheenvuoromme meni ripeästi ja saimme hyvää palautetta projektimme sisällöstä. Yksi yleisöstä esitetyistä kysymyksistä olikin: "kuinka paljon maksaisi, jos tällaista toimintaa tarjottaisiin kaikkiin kouluihin n. 17-vuotiaille opiskelijoille?" Suoraa vastausta emme tietenkään voineet antaa, mutta pitääpä ottaa excel auki ja hahmotella moista suururakkaa...

Eri aistien roolia ruoan havainnoinnissa ja terveellisempien ruokailutottumusten edistämiseksi toi esille keittiömestari, Kitchen Theoryn perustaja Jozef Youssef, joka on tehnyt yhteistyötä mm. Oxfordin yliopiston professori Charles Spencen kanssa. Saimme maistatuksen mm. siitä, miltä värit maistuvat ja kuinka vahva mielemme on luomaan erilaisia käsityksiä ruoasta ennen kuin edes maistamme sitä! Kokeile laittaa mielessäsi oheisen kuvan juomat järjetykseen: mikä on suolainen, mikä hapan, mikä karvas ja mikä makea juoma? Eikö olekin ihan selvä juttu!


Päivän aikana kuulimme myös monta muuta mielenkiintoista esitystä ja pääsimme tutustumaan
posterinäyttelyyn. Päivän päätteeksi saimme katsauksen tulevaisuuteen paneelikeskustelun muodossa, jossa pohdittiin mm. mitä tutkimusta ruoanlaitosta tulisi tehdä . Panelisteina olivat (kuvassa) Leslie Cunnigham-Sabo (USA), Julia Wolfson (USA), Klazine van der Horst (Sveitsi), Ana Costa (Portugali) ja vetäjänä Martin Caraher (USA).






28.2.2017

Nuheviman menetelmät esillä COOK & Health -konferenssissa Lontoossa

Nuhevima-projekti osallistuu toista kertaa järjestettävään tieteelliseen  COOK & Health -konferenssiin Lontoossa 2.3.2017.  Tapahtuman tavoitteena on jakaa tietoa ruoanvalmistuksen, ruokailutottumusten ja terveyden välisistä yhteyksistä. Tapahtumassa on useita kansainvälisiä puhujia ja Nuheviman menetelmät ovat mukana ohjelman "work in progress" -osuudessa lyhyenä puheenvuorona.

Tapahtumasta vastaa Basque Culinary Center ja University of West London.

Tapahtuman sivuille löydät täältä.

15.2.2017

Turun ammatti-instituutille kehitetään oma nimikkoruoka-annos keväällä 2017

Nuhevima-projektin viimeinen työpajakokonaisuus Turun ammatti-instituutissa käynnistyy maaliskuussa. Tällöin ensimmäisen vuoden datanomi-opiskelijat saavat huikean mahdollisuuden vaikuttaa oman koulun lounasravintolan ruokalistaan.

Kevään aikana tuotekehityspajoissa suunnitellaan ja testataan - siis kokataan! - kasvisvoittoisia ruokia, joista toukokuun aikana koko Kellonsoittajankadun toimipisteen väki saa valikoiman maistiaisia ja äänestää omaa mieliannostaan.

Työpajat alkavat Infolla maanantaina 20.3. ja kestää huhtikuun loppuun. Seuraa juttuja Turun omilta blogisivuilta täältä!