12.9.2016

Syksyn työpajat hyvässä vauhdissa - uusi makuja luvassa

Nuhevima-projektin syksyn 2016 työpajat pitkin Suomea ovat jälleen hyvässä vauhdissa. Kainuun ammattiopistossa on käynnistelty tuotekehitystä uuden koululounaan muodostamiseksi ja syksyn aikana päästään maistelemaan myös mukavia uutuustuotteita.

Seinäjoella Sedussa tutustutaan kolmen eri opiskelijaryhmän voimin aistilähtöisesti ruokaan ja tuunataan omia mieluisia salaattiannoksia. Eurajoella saadaan kaikille ensimmäisen vuoden lukiolaisille rautaisannos kasvis- ja hävikkitietoutta evääksi tuleviin opintoihin.

Syksy on siis herkullisimmillaan niin opetuskeittiöissä kuin luonnossa, joten nautitaan antimista ja kokeillaan uusia makuja yhdessä!

12.8.2016

Tukevatko aistilähtöiset menetelmät terveellisten ruokailutottumusten oppimista?



Nuhevima -projektissa on nyt reilun vuoden verran suunniteltu ja testattu kolmea erilaista kasvisten menekinedistämisen menetelmää toisella asteella opiskelevien nuorten parissa. Tutustuminen kasvisten ja hedelmien käyttöön, sekä niiden hyviin ominaisuuksiin niin terveyden kuin ympäristön kannalta on saanut muodon luennoista,  aistilähtöisistä työpajoista sekä tuotekehityspajoista. Projektin tässä vaiheessa on kerätty jo opiskelijoiden omia arvioita hedelmien ja kasvisten kulutuksesta ja makumieltymyksistä, mutta emme voi vielä tehdä johtopäätöksiä eri menekinedistämismenetelmien vaikutuksista.

Eri maissa on kuitenkin aiemmin tutkittu ja testattu erilaisilla menetelmillä lasten ja nuorten ruokailutottumusten muutoksia ja suhtautumista kasviksiin.  On myös pohdittu millä eri näkökulmilla tai motivointikeinoilla päästään parhaimpiin tuloksiin eri ikäisten lasten kohdalla. Olisiko aistilähtöisissä menetelmissä ja erityisesti muissa kuin makuaistiin perustuvissa keinoissa ratkaisu?  Onko tutustuminen uusiin ruokiin parempi aloittaa esimerkiksi käsin koskettelemalla ilman syömistä vai tulisiko vauvat tutustuttaa ensin tuoksujen avulla kasviksiin? Auttaako tuttuuden tunteen luomisessa jokailtaiset satuhetket kasviskirjan parissa ja madaltuuko sitä kautta kynnys maistaa uusia makuja? Mitä jos raaka-aineet ovatkin hauskan muotoisia, tai niistä lähtee puraistessa mukava ääni?  Tai maistamiskokeiluista saa pieniä palkintoja?

Nämä ja monta muuta menetelmää on esitelty review-artikkelissa ”Should healthy eating programmes incorporate interaction with foods in different sensory modalities? A review of the evidence” (Paul Dazeley, Carmel Houston-Price, Claire Hill. British Journal of Nutrition (2012), 108, 769–777). Katsauksen perusteella voidaan sanoa, että innovatiivisia ja oivaltavia menetelmiä on tehty jo monessa paikassa, mutta pitkälle meneviä johtopäätöksiä näistäkään interventioista ei olla vielä pystytty tekemään. Tutkimusta ja rohkeita kokeiluja tarvitaan siis lisää.
Useimpien tutkimusten pääpaino on ollut vahvasti pienten lasten ruokailutottumuksissa.  NUHEVIMAn näkökulmasta mielenkiintoista onkin selvittää, miten kokemuksia ja tuloksia voidaan hyödyntää nuoriin aikuisiin – vai voiko niitä? Kuinka pitkäaikaisia vaikutukset ovat eri menetelmissä? Artikkelissa nostetaan myös esille se, että avainasemassa menetelmästä riippumatta on se, että lapset nauttivat osallistumisesta eri aktiviteetteihin. Oppimisen tulee siis olla mukavaa ja hauskaa! Siihen myös me pyrimme.
Meillä kaikilla on oma erilainen ruokailuhistoria. Makuja ja ruokailutapoja on omaksuttu ruokapöytien ääressä niin kotona, kouluissa kuin ystävien kesken. Jotkut meistä vierastavat uusia ruokia enemmän kuin toiset ja omien tottumusten muuttaminen vanhempana voi olla jo hankalaa. Mutta toisaalta makumieltymykset voivat myös muuttua iän myötä: entinen luultu “inhokki” onkin nykyisin lempikasvis. Näin kävi itselleni palsternakan kanssa. Luulin, epäilin, hylkäsin vuosiksi ja sitten eräällä ruokakurssilla sain valaistuksen! Ei tarvinnut kuin maistaa ja voittaa hieman vahingossa omat epäluulonsa, ja ihana raaka-aine löysi tiensä keittiööni.
Nyt on opiskeluvuosi jälleen käynnistymässä ja syksy on perinteisesti uusien alkujen aikaa. Haastammekin tänä syksynä kaikki Nuheviman yhteistyöoppilaitokset rohkeasti mukaan maistelemaan ja löytämään (vaikka vahingossa) uusia lempikasviksia ja hedelmiä!
Mukavaa syksyn alkua projektitiimin puolesta,
Susanna




2.5.2016

Turun aistipajassa valmistui herkullisia salaatteja

Turun ammatti-instituutissa päästiin perjantaina 29.4. tuoreiden ja raikkaiden kasvisten siivittämänä vapun viettoon. Merkonomi-opiskelijat osallistuivat Nuhevima-projektin aistityöpaja II:een koulun omassa opetuskeittiössä.

Opiskelijat saivat koota tarjolla olleista raaka-aineista työstämällä itselleen mieluisan salaatti/kasvisannoksen. Ja tuloksena olikin hienoja, värikkäitä ja maukkaita salaatteja, jotka myös maistuivat kaikille työpajan päätteeksi!

Samalla päästiin tutustumaan kasvisten houkuttelevuuteen käsittelyä muuttamalla, uusiin kasviksiin ja mukaviin salaateissa hyödynnettäviin lisukkeisiin. Samalla koulun keittiö sai tärkeää palautetta nuorilta lounaslinjaston salaattipöydän kehittämiseksi.

Kevään työpajat päättyivät Turun osalta tähän ja syksyllä jatketaan työpajoja jälleen muissa projektin yhteistyökouluissa.

Tässä muutama maistiainen kuvien muodossa:










14.3.2016

Nuoret haluavat laadukasta ja maukasta ruokaa – ruokaa jätetään kuitenkin suhteellisen harvoin

Nuoret syövät kouluruokaa, jos laatu vastaa odotuksia. Lähes puolet NuHeViMa-projektissa mukana olevista, toisella asteella opiskelevista nuorista kertoo jättävänsä ruokaa harvemmin kuin kerran viikossa. Yleisin syy, miksi ruokaa kuitenkin jätetään, on se, että maku tai laatu eivät vastaa odotuksia. Noin 30% vastaajista myöntää kuitenkin sen, että syy ruoan jättämiseen on itsessä: tuli otettua liikaa ruokaa lautaselle. Pääosa ruoasta mitä jätetään, on pääruokaa tai lämpimiä kasvislisukkeita.
 
Tietoisuus ruokahävikistä on kuitenkin vahvaa. Vain 10% vastaajista ei tiedä mitä ruokahävikillä tarkoitetaan ja runsaasti tietoa ruokahävikistä saaneita on lähes viidennes nuorista. Tieto asiasta kulkee nuorille tällä hetkellä parhaiten koulun oppitunnilla, sekä television ja sosiaalisen median/internetin välityksellä. 

Kasvisten syönnin määrää tulisi nuorten vielä huimasti parantaa: ensimmäiseen kyselyyn vastanneista 115 opiskelijasta noin puolet söi vain 1-2 annosta kasviksia päivässä, vaikka suositus on 5 annosta. 

Nuhevima-projektissa kehitetään ja testataan vuosien 2015-2017 aikana kolmea eri kasvisten menekinedistämismenetelmää toisella asteella opiskelevien nuorten keskuudessa Turussa, Seinäjoella, Eurajoella ja Kajaanissa. Projektin koordinoinnista vastaa Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus ja sitä rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriön Ruokaketju-hankkeet.

3.3.2016

Maistuuko parsakaali ja puolukka pahalta?

Saatat olla herkkä maistaja, josta tulee helposti nirso, kuten Heidi Väärämäen juttu Helsingin Sanomissa 3.3.2016 kertoo.

"Oletko ihmetellyt, miksi jonkun on helppo kieltäytyä suklaakakusta ja toisen ei? Yksi syy löytyy geeneistä. Toisten on geneettisesti helpompaa pitää kasviksista ja marjoista, toisten taas makeista herkuista." 

Onko näin, lue lisää  Helsingin Sanomien jutusta, jossa haastateltavana Nuhevima-projektissakin mukana oleva Turun yliopiston dosentti Mari Sandell.

29.2.2016

Porkkana ja kurkku suosikkivihannesten kärkisijoilla – rohkeutta ja monipuolisuutta ruokavalintoihin kaivataan

Vielä eivät ole bataatit, mustajuuret ja maa-artisokat päätyneet n. 16-vuotiaiden nuorten suosikkivihannesten listalle, vaikka kyseisten kasvisten menekki on noussut hurjasti satokausivihannesten tehostuneen markkinoinnin myötä.  Tutut peruskasvikset kurkku, porkkana, peruna, tomaatti ja paprika pitävät selkeästi viiden kärkeä hallussaan syksyllä 2015 tehdyn ensimmäisen selvityksen mukaan.
 
Kysyimme Nuhevima-projektissa neljän koulun ja paikkakunnan ammattiopistoissa ja lukiossa opiskelevilta nuorilta heidän kasvisten käytön tottumuksistaan ja mieluisimmista hedelmistä, vihanneksista ja marjoista.  Alustavissa tuloksissa kolmivuotisen seurannan käynnistyessä näkyy nuorten varsin perinteiset makutottumukset, jotka viittaavat myös heille tarjotun (koulu)ruoan sisältöön ja perinteisiin. Syksyn erilaisissa työpajoissa kuitenkin makupalettiin pääsivät niin eksoottisempi wasabirucola ja härkäpapurouhe kuin lempeämmät bataattisosekeitto tai kesäkurpitsa. 

Eniten mainintoja mieluisimmista marjoista saivat mansikka ja mustikka; hedelmissä kärkikamppailua käytiin omenan ja banaanin kesken. Mitään suuria yllätyksiä ei löytynyt myöskään kasviksissa, mitä opiskelijat haluaisivat tulevaisuudessa maistaa: avokado, karambola, munakoiso ja retiisi löytyvät Suomessa lähes jokaisen ruokakaupan vihannesosastolta. 

Kaivataanko siis rohkeutta monipuolisemman kasvistenkäytön lisäämiseen kouluruokailussa tai nuorten vanhempien kauppalistan laadinnassa? Kyselyn mukaan nuoret eivät vierasta uutuustuotteita tai makuja enempää kuin suomalaiset keskimäärin, mutta eivät suhtaudu niihin silti erityisen myönteisesti, kuten kolmannes väestöstä yleensä. Asenteen tutkimiseen käytettiin neofobia-mittaria, jonka mukaan alle 25% vastaajista oli luokiteltavissa haluttomiksi kokeilla ja syödä uusia ruokia tai välttelevät niitä. Uutuuksia vieroksuvia tai niihin neutraalisti suhtautuvia on yleensä n. 40% väestöstä. 

Kasvisten syönnin määrää tulisi nuorten vielä huimasti parantaa: ensimmäiseen kyselyyn vastanneista 115 opiskelijasta noin puolet söi vain 1-2 annosta kasviksia päivässä, vaikka suositus on 5 annosta. 

Nuhevima-projektissa kehitetään ja testataan vuosien 2015-2017 aikana kolmea eri kasvisten menekinedistämismenetelmää toisella asteella opiskelevien nuorten keskuudessa Turussa, Seinäjoella, Eurajoella ja Kajaanissa. Projektin koordinoinnista vastaa Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus ja sitä rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriön Ruokaketju-hankkeet. nuhevima.blogspot.fi, #nuhevima

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Susanna Ihanus
susanna.ihanus@utu.fi
p. 050 464 0949

4.2.2016

Kasvikset koko kansan huulilla

Nuhevima-projektin kevätkaudet on suunniteltu sisältämään syksyn toimenpiteiden ja seurantakyselyn aineistojen purkamista, viestintää ja tulevien aktiviteettien suunnittelua. Näissä merkeissä vuosi onkin myös käynnistynyt.

Ilahduttavaa on kuitenkin ollut lisääntynyt julkinen keskustelu kasvisten syönnistä, ja kasvisvoittoisen ruokavalion niin terveys- kuin ympäristövaikutuksista. Satokausikalenteri nosti muutamien kasvisten menekin päivittäistavarakaupoissa aivan uusiin myyntilukemiin ja ruokablogaajien postaukset pullistelevat herkullisia talvipäivien herkkuja - kasviksista!

Kouluruokailusta on ollut myös runsaasti keskustelua mediassa. Minkälaista, millä hinnalla ja missä tuotettua ruokaa kouluissamme syödään. Projektimme ei suoraan ota kantaa siihen, mutta toivomme, että tulevaisuudessa nuoret saisivat maistuvaa ja toivottua ruokaa kouluissa, osaisivat tehdä sitä myös itse kotona ja nauttisivat siitä yhdessä toisten kanssa! Ei ihan mahdoton toive, eihän?


27.11.2015

Kasvisannosten kokoaminen Kajaanissa

Kainuun ammattiopiston syksyn viimeinen työpaja keskittyi aistihavaintoihin konkreettisemman työskentelyn kautta. Tehtävänä kahdella ryhmällä oli tutustua kasvisen houkuttelevuuteen ja  aistikokemuksiin muuttamalla niiden käsittelyä ja kypsennystä.

Opiskelijat kokosivat  oman mieluisan kasvisannoksen osin itse valmistelluista, osin valmiista komponenteista. Tässä muutamia otoksia valmiista lautasista!

20.11.2015

Eurajoella jännät paikat - mikä annos voittaa?

Eurajoen lukiolla tehdyt tuotekehityspajat ovat loppusuoralla. Tällä viikolla on maisteltu värikästä kasvis-broileri-wokkia, bataatti-porkkanasosekeittoa sekä mausteista kesäkurpitsa-jauhelihavuokaa.

Lukiolaiset ja henkilökunta äänestää suosikkiannoksensa, josta tulee Eurajoen lukion nimikkoruoka-annos. Äänestysaika päättyy tänään perjantaina ja tulokset ovat julki viimeistään maanantaina.

YLE Satakunta kävi jututtamassa opiskelijoita ja henkilökuntaa miten annokset ovat syntyneet ja miltä maistuu. Katso jutut linkeistä (Areenan uutisissa alkaa kohdasta 4.12.)

YLEn sivuilla

YLE Areenassa